Helmi
Haluan olla lähelläsi, mutta ihoani polttaa ja kaikki yöt ovat täynnä kaipuuta sellaiseen, jota ei ole. Toistelen sitä, kun en saa unta: kipua, jonka olen keksinyt itse. Se on lähtöisin minusta, mutta se on jo oma olentonsa. Se ruokailee surullani. En saa sitä loppumaan.
Et tiedä mitä tunnen, koska et ole olemassa. Et sellaisena kuin sinut kuvittelen. Unissani herään varpaat sotkettuna omiisi. Pidän sinua lähellä ihoani ja hengitän sitä, mitä en koskaan saisi. Valveilla olet pelkkä aave, mielikuva.
Mikset ole hankkinut lapsia?
Koska jokainen uneni tahtoo minut hengiltä.
Maailmassa on loputon määrä
l̷̢͉̟̖͎̰̬̚ą̴͚̗̙̞͈̟̞̼͛ṕ̵̢͖͎́͗̂̒̿́s̷͎̉̊ỉ̵̧̧͕͋̑̉̾̔͊̉͌͘a̵̦͑̃̎͑͒̋͝
Minulta kielletty maailma, huudot jotka jätän taa. Kukaan ei ymmärrä miltä tuntuu pelätä joka huoneessa. Jokainen tila täyttyy lapsista, niitä ei pääse pakoon. Jossain siellä olet sinä.
Etkö haluaisi äidiksi?
Niin kauan, kun minulla on ajatus sinusta, en saa rauhaa. Kukaan ei koskaan ymmärtäisi enkä minä koskaan kertoisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti