SV: seksin kuvaus
Liittyy tarinaani Hetkiemme kudelma
Alman katse on täynnä peittelemätöntä nälkää. Katseet, joita hän on kohdistanut minuun kaikki nämä kuukaudet, osoittautuvat tosiksi. En ole kuvitellut niitä mieleni laitamilla, ne ovat oikeita ja huutavat itseään julki hänen raukeissa silmissään. Hän ei enää pidättele itseään, hän antaa kaiken näkyä.
”Varpu…”
”Niin?”
”Sä olet täydellinen.”
Alma painaa minut hotellin sängylle eikä mikään voi estää universumia räjähtämästä kehooni. Tunnen, kuinka galaksit laulavat, kun Alma vie kätensä paitani kaulukselle.
”Saisinko mä…”
Nyökkään.
”Saat aina.”
Hänen kätensä kiskovat minut paidastani sekunneissa. Tärisen paljaana hänen katseensa alla, mutta katse ei polta, se on hellä ja janoinen ja täynnä meitä.
”Sä olet aivan uskomaton… Mistä sua saa koskettaa? Mistä sä pidät?”
”Saat tehdä ihan, mitä sä haluat.”
”Kerro mulle… Mä haluan olla sulle hyvä.”
Hänen äänensä on juoksevaa mahlaa. Minä kurotan hänen kaulalleen, painan helliä suudelmia ja kuiskin hiljaa hänen korvaansa. Alma naurahtaa pehmeästi ja painaa minut tiukemmin itseään vasten. Hän on yhä pukeissa, ja tunnen joka raajassani hänen katseensa. Hän rakastelee minua jo pelkällä katseellaan.
Alma saa minun kehoni laulamaan. Jokainen suudelma kertoo taitteilleni ja notkelmilleni, kuinka hän rakastaa. Älä lopeta, minä huohotan, vaikka tiedän, että hän ei lopettaisi, hän pysyisi siinä kaatamassa hunajaansa minuun. Alma on lämmin ja luja ja minussa sykkii kyltymätön jano, joka vaatii tulla täytetyksi. Älä lopeta.
Minä olen omille äännähdyksilleni vieras. Alman huulet saavat kehoni taipumaan ja ääneni kohoamaan, enkä minä estä. Minä en ole valmis vielä silloinkaan, kun olen, haluan lisää, haluan kaiken.
Huohotan Alman rintaa vasten, en saa henkeäni kasattua, ja silti olen jo silittämässä hänen lanteitaan.
”Onhan sulla kaikki hyvin?” Alma kuiskaa hellästi. Hänen mustat hiuksensa levittyvät tyynylle ja minä olen niin täynnä onnea, että säkenöin.
”On”, nyökkään, ”tuhatkertaisesti, on…”
Alma hymähtää ja painaa suudelman suulleni. Minä en tiedä, kuinka tulen koskaan tottumaan siihen, että hän voi suudella minua näin.
”Saanko…” Hivutan kättäni hänen hameensa reunalle. Pehmeä vatsa tulee vastaan, Alma päästää pehmeän ynähdyksen.
”Sinnekö… oi…” Hänestä pääsee kujertava naurahdus. ”Ahne tyttö…”
Se työntää minut yli rajan. Pujahdan helman sisään, silitän pehmeää vyötäröä. Hivuttaudun alemmas, en voi olla päästämättä hienoisia äännähdyksiä. Alma pitää katseensa minussa, hän tahtoo kokea tämän kaiken. En päästä häntä pakenemaan altani, hänen katseensa pysyy, kun löydän hänet lopulta.
Alma on täydellinen.
Kaikki hänessä on minulle kallista. Jokainen osa hänestä on arvokas ja kaunis. Tahdon koskea kaikkea sen ansaitsemalla arvokuudella, näyttää jokaiselle taitteelle ja kummulle, miten paljon rakastan.
Alman nautinto on kuin laulu minulle. Kun makaamme hikisinä vailla vaatteita toisissamme kiinni, minä tiedän, mitä kehomme ovat toisilleen kuiskineet. Meissä on taivas, ja sen taivaan lempeässä sinessä minä tahdon kellua.
