SV: seksuaalinen sisältö
Helen makoilee selällään sohvalla ja katselee tiktokkeja. Tytön silmissä kiiltää ja varpaat piirtävät janaa ilmaan. Hymyilyttää nähdä hänet niin rentoja. Tytöllä on yllään pelkkä vaaleanpunainen toppi ja pikkuhousut, vaikka tyttäreni on kotona. Heleniä ei enää häiritse lapseni läheisyys, hän on tottunut siihen, että olemme usein kolmistaan. Ellan laulu kaikuu suihkussa ja popkornit tekeytyvät mikrossa. Taustahälyjä on riittävästi, joten sukellan sohvalle ja nostan Helenin jalat syliini.
”Hei, kaunis nainen, saisinko huomionne?” hymähdän.
”Mitä nyt taas”, Helen nauraa. ”Höhlä. Kato tätä tiktokkia. Tää nainen osaa tehdä…”
Helen selittää minulle pitkästi näkemistään videoista. Hän tulee lähemmäs minua ja selittää aivan innoissaan. Hän ja Ella ovat molemmat innostuneita kaikenlaisista videoista enkä varmasti koskaan kuulisi ainoastakaan ”trendistä” ilman heitä. Pitää minut virkeänä koulussa oppilaiden kanssa.
Helen on niin kaunis. Nuo täyteläiset huulet ja pieni, pisamainen nenä. Saatan pelkästään katsomalla häntä maistaa mansikkahuulikiillon ja tuntea, kuinka hänen pehmeä vartalonsa asettuu minua vasten.
”Heei, sun tekee mieli jotain.”
Näpäytän tyttöä hellästi nenälle.
”Mistäs niin päättelet?”
”Sun silmistä. Moniko tuijottaa tissejä tuolla tavalla haluamatta jotain?”
”Noh, Ella on vielä suihkussa…”
”Ehkä kaksi minuuttia.”
”Ainakin kymmenen.”
”Muru, me EI pikapanna sun tyttären ollessa suihkussa. Mä en absoluuttisesti kestä, jos se näkee mut pikkarit kintuissa.”
”Iiihan nopeasti?”
”Se on sun lapsesi! Silvia!”
”Okei. Ei pikapanoa, mutta suudellaanko?”
”Hassu rakas, ei sun tarvitse kysyä, tuu tänne. Luoja sä olet kaunis, kun sun tukka on auki…”
Pidän harmaata tukkaani usein löysillä nutturoilla, mutta perjantai-iltana olen antanut sen valua valtoimenaan olkapäilleni. Helen suukottelee poskiani ja kaulaani, ja tunnen rakastavani jokaista ryppyä ja uupunutta taitetta kehossani, kun hän tekee niin. En ole meikattu enkä laitettu, eikä ole hänkään. Silti hän on kuin metsännymfi edessäni, niin luonnonkaunis tummine kiharoine hiuksineen ja pisamaisine poskineen.
Joka kerta, kun vain katsonkin Heleniin, koko kehoni värisee. Miten kukaan voi olla noin kaunis? Tiedän paljon ihmisiä, jotka ovat kauniita, mutta silti yksikään ihminen ei ole niin sanoinkuvaamattoman kaunis sillä tavalla, jolla Helen on. Jokainen sentti hänestä on täydellinen.
Suudellessani Heleniä painan käteni hänen pehmeälle rinnalleen, annan käteni etsiytyä vaaleanpunaisen topin sisään. Tunnustelen nännipihaa, saan Helenin painautumaan tiukemmin minua vasten. Hän kietoo kätensä tiukasti ympärilleni ja suutelee yhä vain intohimoisemmin. Annan käteni tapailla hänen kehonsa muotoja, eksyä topin paljaaksi jättämälle pyöreälle vatsalle ja lanteen kauniille kaarille. Tiedän, että himo ei saa syttyä juuri nyt, ja silti se iskee voimakkaana minua vasten.
”Silvia… Mmh, Silvia. Hei. Ella taisi lopettaa suihkussa.”
”Mmh… Se hieroo jotain shampoota vielä…”
”Hei! Senkin. Hitto sä oot kaunis.”
Jatkan tytön suutelemista kunnes suihkun ovelta kuuluu voimakas rykäisy.
”Pakkoko on heti alkaa lääppimään, kun on jonkun kaksi minuuttia poissa?”
”Ainakin kaksitoista”, huomautan.
”Joo, joo, mutsi, vesi on kallista, tiedetään.”
Tällä kertaa en aio valittaa siitä. Tuijotan posket hehkuen puolialastonta Heleniä. Tytön toinen nänni on vaarassa paljastua, oikaisen paitaa hieman. Koko kehoni säkenöi, kun saan vielä koskettaa häntä näin.
”Joko me valkattiin leffa?” Ella jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Juuri tätä olen aina toivonut. Arkea rakastamieni ihmisten seurassa ilman, että he kävisivät toistensa kurkkuun kiinni. Ella on omaksunut Helenin osaksi meitä. Helen pudistelee minulle päätään ja nappaan tytön hellästi kiinni itseeni. Painan hänen tukkaansa kymmeniä suudelmia. Minut täyttää lämpö, jollaista en koskaan uskaltanut toivoa tuntevani.
