Sanoit hymy huulillasi, että tahdoit kuolla nuorena
Puu kasvatti vartensa lävitseni, juuretta se työntyi ytimeen ja täytti minut kivulla
Miksi maailma salli sinun sanoa sen hymyillen
Miksi helvetissä sillä puulla ei ollut juuria
Kivun ydin jäi pimentoon
Olisin halunnut sanoa, koskettaa, mitä tahansa, jotta hymy kuolisi ja sinä et
Mutta mahdotontahan se oli, oksan lehdet tipahtelivat suusta syliin
Mykistivät
Jäin ilman juuria hiljaisuuteen
Ajattelin maailmaa ja sinua
Pelkäsin puun kasvavan sinuunkin
Ole kiltti äläkä kuole huomenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti