Kaipaan niin kovin talveani
kodin narsketta jalkojen alla
inspiraation helinää puissa
Rakkautta, josta täytyn vuoden vaihtuessa
sekuntien lomittuessa
huurun kirjoittaessa ilmaan
että selviän mistä vaan
Kaipaan mustaa yön vilttiä
jolla tähdet ovat muistomerkkejä
jokaisesta rakkaastani
Heillä ei ole nimiä
Sillä kuten talvikin
Minun rakkauteni palaa aina uudelleen
kulkee kuuran vaunuissa
Ja kun poskella kulkee hohtava jana
vain tähdet osaavat kertoa
onko se lumipisara vai minusta paennut tunne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti