Välitunnilla

SV: seksin kuvaus

(Osa Sinelmän modernia AU:ta)

Beth nojaa viereiseen pöytään ja auttaa muita luokkalaisiani esseen kanssa. Hänen kyynärpäänsä nojaavat pöytään. Vilkaisen riittävän varovasti hänen korkeavyötäröisiä housujaan ja valkeaa kauluspaitaansa, jonka ylin nappi on auki. Beth pitää tänään hiuksiaan auki, ne soljuvat hänen olalleen vapaina ja silkkisinä. Haluaisin jäädä tuijottamaan hänen siroa, kaunista olemustaan, mutta olemme luokassa ja kuka vain voisi erottaa harhailevan katseeni.

Kun Beth tulee pöytääni, hän auttaa vierustoveriani ensin ja siirtyy vasta sitten taakseni. Hän kumartuu katsomaan esseetäni, eikä ilmekään hänen kasvoillaan värähdä, sen erotan sivusilmälläni. Beth naputtaa mustaksi lakatulla kynnellään näyttöäni.

”Minulla olisi korjausehdotus tähän viimeiseen kappaleeseen”, hän sanoo niin lähellä niskaani, että koko kehoani kihelmöi.

”Okei.” Ääneni on niin välinpitämätön kuin se voi olla hänen ollessaan näin lähellä minua. Tavanomaisesti minun on helppoa vastata hänen kysymyksiinsä luokassa ja olla kuten kuka tahansa oppilas, mutta joinakin päivinä meidän välillämme säkenöi niin, että joudun keskittymään kunnolla pysyäkseni kurissa.

Beth ojentuu kirjoittamaan tekstini loppuun jotakin. Korjausehdotus, niinpä tietenkin.

Alakerran vessassa tämän tunnin jälkeen. Sinulla on ihana paita.

En vilkaisekaan häneen, kun hän siirtyy seuraavan oppilaan luo.

Tämä on meidän omaa leikkiämme. Hän saattaa kysyä kasvot peruslukemilla jotakin koko luokan kuullen, ja minä vastaan aina hänen kysymyksiinsä suoraan ja rauhallisesti. Saatan lisätä vastauksiini piiloviestejä, joita muu luokka ei ymmärrä, mutta jotka Beth noukkii puheestani. Hän on monesti kertonut minulle saaneensa erektion kesken oppitunnin, kun olen flirttaillut hänelle muiden ymmärtämättä sitä. Niinä päivinä Beth on ollut tyytyväinen opettajanpöytään, jonka taa piiloutua.

Beth on myös kertonut minulle, että jo ennen minun tunnustustani hän pyrki olemaan lähelläni keinolla millä hyvänsä. Hän katseli minua kaukaa ja toivoi, että rikkoisin etäisyyden välillämme. Minua kihelmöi jo se, kun hän katsoi minuun, saati kaikki ne kerrat, kun hän vahingossa hipaisi kättäni kumartuessaan katsomaan tekstejäni. Jälkeenpäin hän on myöntänyt tehneensä sen aina tahallaan, ja se saa koko olemukseni värisemään.

Tunnin jälkeen kävelen tyynesti alakerran WC-tiloihin. Vilkaisen Noria pikaisesti, hän nyökkää pienesti kuin tietäisi turvata selustani tarpeen tullen. Hän jää toiseen kerrokseen, minä kävelen kellarikerrokseen ja valitsen perimmäisimmän WC-kopin. Seison suljetun oven takana ja odotan. Näillä vessoilla ei koskaan käy ketään. Seinät ovat kuolleen vihreät ja lattia on kostea; koko tila haisee siltä, miltä hidas mädäntyminen haisee. Täällä ei tulisi mieleenkään käydä tekemässä sitä, mitä me teemme. Kun erotan tutut teräväkärkiset mustat kengät oven alta, vedän oven hetkeksi auki ja kiskaisen Bethin sisään.

Hetkeäkään odottamatta Beth painaa minut kopin seinää vasten ja suutelee. Hän on intohimoinen ja nälkäinen, hän ei säästele hetkeäkään. On kuin hän olisi kuolemaisillaan ja minä olisin ainut, mitä hän tarvitsee pysyäkseen elossa.

Beth irrottautuu hetkeksi vetämään henkeä, hän on hengästynyt ja tärisee, vaikka me olemme vasta suudelleet.

”Rani…” hän kuiskaa ja vie pitkät sormensa valkoisen kauluspaitani napeille. ”Minulta pettää kohta jokin. Olet niin upea.”

Bethin kädet värisevät hänen avatessaan paitani nappeja. Hän saa paidan lähes kokonaan auki, vain muutama nappi jää, mutta hänen kätensä eksyvät tunnustelemaan rintakehääni ja vatsaani, ja hänen keskittymisensä kuolee siihen. Hän painautuu tiiviimmin minua vasten, enkä vieläkään voi uskoa, että tämä aikuinen ihminen käy minuun niin kuumana, ettei pysty hillitsemään itseään.

”Ah, Beth, odota…”

Hän hätkähtää. Silmissä kiiltää. Beth menettää kaiken kontrollin kiihottuessaan, ja se saa koko kehoni kihelmöimään.

”Haluatko sinä… tai siis… ehdimmekö ennen seuraavaa tuntia…?”

Hetken Beth vain tuijottaa minua kuin ei aivan ymmärtäisi kysymystä. Sitten hän hymähtää ja vie kätensä vyölleni. Hän nostaa minut WC-istuimen päälle ja laskee housuni. 

En voi uskoa, että me todella teemme tätä koulussa. Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, ja tiedän jo nyt muistelevani kaikkea tätä valmistuttuani. Bethin intohimoa, vaihtamiamme katseita luokassa ja tätä; yhdistyneitä kehojamme.

Bethin silmät eivät pysy auki. Kiinnitän siihen aina huomiota. Hänen aistinsa käyvät niin täysillä, että ne sulkevat itsensä, hän on monesti etenkin jälkikäteen täysin sykkyrällä. Beth takertuu minuun kuin ihoni sitoisi hänet tähän maailmaan. Niin monesti ajattelen, että hän on valtavan himokas, mutta ei sillä tavalla kuten olen käsittänyt aikuisten yleensä olevan. Beth janoaa minua sellaisella huutavien aistien palolla, että se joskus miltei pelottaa minua.

Beth on jo sisälläni, kun ovelta kuuluu kolahdus. Me molemmat hätkähdämme sekunneissa. Nostan jalkani WC-istuimen päälle niin, etteivät meidän molempien jalat näy ulos. Beth tärisee ja huohottaa kaulaani vasten, minä pysyn täysin ääneti. Nostan Bethin päätä leuasta, katson häntä silmiin, ja meitä molempia alkaa naurattaa. Joku on täällä. Yleisillä vessoilla, joita kukaan ei koskaan käytä. Beth näyttää siltä, että hänestä lähtee pian jokin ääni, ja minä vien hellästi käteni hänen suulleen. Se kiihottaa häntä entisestään, hän nuolaisee kämmentäni ja minä hutkaisen häntä kevyesti takamukselle. Senkin. Nyt ei ole varaa tehdä näin.

Vasta, kun askeleet poistuvat tilasta, otan käteni pois Bethin suulta ja annan hänen nauraa kaulaani vasten. Hän kuulostaa lähes hysteeriseltä.

”Idiootti, olisimme voineet jäädä kiinni!” sihahdan.

Bethiltä kestää hetki ymmärtää äänensävyni lempeä piikittelevyys. Hän hymähtää ja silittää minua korvan takaa.

”Mutta emme jääneet”, hän kuiskaa.

”Rakas. Jäikö jotain kesken?” Nyökkään alaspäin. Bethistä lähtee pehmeä naurahdus.

”Tosiaan.”

Näykkäisen Bethiä korvasta, ja se riittää palauttamaan hänet siihen tilaan, jossa hän oli ennen keskeytystä. Hän työntyy entistä tiukemmin minua vasten, ja minä annan hänen jatkaa siitä, mihin jäimme.