Olen pilkkomassa salaattiaineksia, kun Isaias laskee kirjansa sohvalle ja saapuu halaamaan minua takaa päin. Hän riiputtaa päätään olallani ja tuntuu hetken vain olevan siinä, vetävän syvään henkeä. Hän suukottaa minua poskelle, kun pudottelen pilkotut tomaatit kulhoon.
”Gael.”
”Joo?”
”Nori on rakastunut sinuun, eikö olekin?”
Kiepsahdan ympäri ja kurtistan kulmiani. Isaiaksen ilme on täysin neutraali, ainahan se on, sellainen hän vain on. Nojaan keittiötasoon ja huokaan syvään.
”Niin, todennäköisesti. Joskin se ei varmaankaan ole aivan samanlaista kuin hänellä oli silloin Koran kanssa.” Kohtaan Isaiaksen siniset silmät. ”Et kai vaan ole mustasukkainen?”
”Minäkö?” Isaias nauraa. ”En, rakas.”
Hymyilen.
”No, en olisi muuta odottanutkaan. Ehkä, jos kyseessä olisi joku raavas mies, joka haluaisit minut vain itselleen.”
”Haluaisinpa nähdä sen raavaan miehen, joka veisi sinut minulta.”
”Tuo oli tosi ei-sinämäinen kommentti.”
Isaias nauraa.
”Ei vaan, jos sinä joskus tahtoisit mennä, en usko, että estelisin. En haluaisi estää rakastamaani miestä olemasta onnellinen, vaikka olisin surullinen ja pettynyt. Mutta tilanne ei kuitenkaan ole se, rakas, nyt puhumme ihan toisenlaisesta asiasta.”
En koskaan jaksa lakata hämmästelemästä sitä, millainen persoona aviomieheni on. Kaikista maailman olennoista minulle on suotu juuri se mies, jonka rakkautta kannan kuin kauneinta korua. Hänen tapansa rakastaa minua ravistelee kaikkia perustuksiani.
”Mutta niin, Nori…” Huokaan syvään. ”Meidän välistämme tilannetta taitaa olla hankala selittää.”
”Hän rakastaa sinua. Eikö se kerro jo tarpeeksi?”
”Niin, mutta –”
”Onko rakkaudessa muttia? Tarvitseeko sitä määritellä, mitä hän tuntee sinua kohtaan? Olette ystäviä, mutta ei se aina ole niin yksinkertaista. Gael, se, mitä halusin sanoa sinulle… Mene ja tee se tyttö onnelliseksi.”
”A-… ai siis…”
”Niin. Ole hänen kanssaan.”
”Tarkoitatko, että…”
”Tarkoitan.”
”S-se tekisi hänet onnelliseksi, kyllä…”
”Ja sinut. Rakas, tietenkin sen tekisi myös sinut onnelliseksi. Katso minua silmiin. Kyllä minä tiedän, että te pidätte toisistanne paljon. Ei se ole minulle mikään uhka.”
Olen kerrankin sanaton. Isaias tulee lähemmäs, tarttuu minua hartioista.
”Voimme puhua tästä kolmistaan tarkemmin, mutta tahdon, että saatte olla keskenänne juuri miten teistä tuntuu mukavalta. Seksi on läheisyyden muoto siinä, missä mikä tahansa muukin. Yhtä intiimiä voi olla käydä keskusteluita tai maata toisen kainalossa. Minusta maailman kannattaisi uudistaa käsitystään suhteista. Kaikenlaiset suhteet toisiimme voivat olla intiimejä ja tärkeitä, eikä niitä tulisi arvottaa toistensa päälle. Ne ovat kaikki arvokkaita sellaisinaan ja voivat antaa meille paljon.”
Minä vain nyökkään ja katson miestäni keittiön lempeässä valossa. Miten paljon rakastankaan hänen ajatuksiaan ja sitä, millaisella rauhalla hän aina ilmaisee itseään. Se sytyttää kipinän sisälläni. Isaias on harvoin väärässä. On totta, että Norin ja minun ystävyys on jotakin, jota en osaa lokeroida. Olen aina tuntenut lämpimiä tunteita lähintä ystävääni kohtaan.
”Saat tuntea ihan mitä ikinä tunnet”, Isaias sanoo. ”Olet oma olentosi ja tunteesi ovat omiasi. Minä en tahdo rajoittaa rakkaintani, tahdon, että tunnet kaiken ihanan, mitä voit tuntea. Ja Nori todellakin ansaitsee voida hyvin. Välitän teistä molemmista.”
Nappaan Isaiasta ranteesta ja kiskon hänet tiukkaan halaukseen. Rutistan käteni hänen ympärilleen, annan hänen kietoa vahvat käsivartensa ympärilleni.
”Rakas… kiitos”, minä kuiskaan hänen korvaansa.
*
”Nori. Hei. Oletko varma, että Rani ja Beth ovat jossain koko yön?”
”Joo, kuinka niin? Tuo kuulostaa siltä, kuin meillä olisi täällä vähän kuumempikin meno kuin nämä sipsit ja kuumat juotavat”, Nori nauraa. Hän on käpertynyt sohvannurkkaan villatakissa ja villasukissa. Hänen olkamittainen tukkansa on hieman pörröllään ja hän näyttää niin nätiltä, että rinnasta vihloo. Lasken kuumat juotavat sohvapöydälle ja istuudun sohvalle. Meiltä kestää vain muutama sekunti hakeutua toistemme kainaloihin. Isaias on oikeassa, intiimiyttä on monenlaista ja se on kaikki yhtä arvokasta. Silitän hellästi Norin harmaata tukkaa.
”Nori, beibi, minulla oli yksi juttu…”
”No? Onko kaikki hyvin?” Nori kohottaa hädissään päätään. Huoli kiiltää violeteissa silmissä.
”On, on, ei mitään sellaista”, hymähdän ja jatkan hänen päänsä silittämistä. ”Sitä vain, että… Isaias sanoi… Äh, hitto, en osaa muotoilla tällaisia asioita. Perkele. Olisipa Isaias puhumassa.”
Nori nauraa.
”Hyvin sinulla menee, jatka vain.”
”No tuota. Mehän tykkäämme toisistamme.”
Nori hypähtää istumaan ja kurtistaa kulmiaan.
”Kuulostat ihan teiniltä”, hän nauraa. ”Mitä yrität oikein sanoa?”
”Mitä sinä tunnet minua kohtaan?”
Norin kalpeat kasvot vakavoituvat.
”Tarkoitatko, että…” Nori käpertyy pienemmäksi eikä katso enää minuun. ”Anteeksi.”
”Ei! En tarkoita, että se olisi paha asia. Päin vastoin. Isaias rohkaisi meitä olemaan yhdessä.”
”Siis… mitä?” Norin silmät suurenevat.
”Olet minulle tosi, tosi rakas. Tiedän, että tässä on aina ollut jonkinlainen lataus. Olemmehan me harrastaneet kaikki kolme seksiäkin yhdessä.”
Nori tuijottaa minua täysin kauhuissaan.
”Rakastan sinua, Nori, ja tiedän, että sinulla on… tunteita. Ajatuksia. Se on okei. Meidän välillämme ei ole rajoja, on sekä minulle että Isaiakselle okei, jos me joskus… haluaisimme…”
Nori syöksähtää syliini sellaisella voimalla, että kaadumme päällekäin sohvalle. Hän kiepsahtaa kaulaani ja rutistaa tiukasti. Vasta silloin ymmärrän, että hän itkee.
”Nori… Hei, baby…”
Nori kohottaa itkuisen päänsä ja hymyilee.
”Olen niin ONNELLINEN! Gael, minä… siis… Kuvittelin, etten koskaan antaisi näille tunteille sijaa. Olin täysin valmis sysäämään ne pois, jotta te kaksi saisitte olla rauhassa. Mutta tämä… tämä on niin…” Nori pyyhkii kyyneliään ja nauraa. ”Olen niin onnellinen!”
”Voi rakas! Tämä olisi pitänyt tehdä paljon aikaisemmin. Ihana. Noinko iloiseksi tämä sinut tekee?”
Hän nyökkäilee rajusti.
”Olet niin… niin…” Norin käsi hakeutuu poskelleni ja silittää. Vatsanpohjassani polttelee, kun hän tekee niin. Tartun Noria vyötäisiltä ja vedän hänet pehmeään suudelmaan. Nori suutelee kiihkeästi takaisin, aivan kuin hän olisi kuvitellut, ettei enää koskaan saisi viedä huuliaan omilleni. Tunnen, kuinka veri virtaa kohti haarojani, kun Nori käy kiihkeänä päälleni. Kun hän kohtaa jälleen katseeni, hänen kyyneleensä putoilevat kasvoilleni kuin sadepisarat. Silitän hänen poskeaan.
”Rakastan sinua tosi paljon”, hän kuiskaa hymyillen.
”Voi, niin minäkin sinua.”
”Tahdotko, että me…”
Nyökkään. Nori hymyilee niin leveästi, että liikutun kauttaaltani. Hän kiskoo hetkessä lämpimät vaatteensa pois ja paljastaa nuoren, siron kehonsa. Hän näyttää hennolta ja viehkeältä kuin keijukainen. Puren hammasta yhteen. Miten nätti hän onkaan. En ole koskaan näyttänyt tältä. Siitä tuntuu olevan ikuisuus, kun olen viimeksi ollut yhtä nuori.
”Nori… Tiedän, että olemme tehneet tämän ennenkin, mutta… silti. Mihin sinua saa koskea?”
Nori istuu alusvaatteissaan päälleni ja hymyilee. Laventelinvioletit pitsirintaliivit ja pikkuhousut saavat hänet näyttämään entistäkin sievemmältä.
”Saat koskea ihan joka paikkaan”, Nori sanoo hymyillen. Hänen äänessään on tyttömäistä ujoutta, mutta hän tuntuu silti itsevarmalta ja lujalta.
”Ihan joka paikkaan?”
”Jep. Gael, saa asioista puhua ihan ääneenkin. Minulla on penis. Siihen voi koskea.”
Tunnen poskieni kuumottavan.
”O-okei, anteeksi, halusin vain olla hienotunteinen.”
”Arvostan sitä. Ei minua sinun kanssasi haittaa puhua näistä jutuista. Saat koskea. Se ei haittaa, kun se olet sinä. Ja… muistat varmaan, mutta tykkään kaikkein eniten kosketuksesta rinnassa.” Hän vie kätensä rintaliiviensä olkaimille. Vedän häntä lähemmäs, suukotan hellästi rintakehää aivan liivien vierestä.
”Mmm… Babygirl, olet niin nätti. Hyvät tissit. Parhaat.”
Nori kikattaa.
”Gael, hei, entä sinä? Mihin saa koskea?”
Olen niin tottunut siihen, että Isaias koskee minua kaikkialta. Uuden olennon edessä oleminen täysin alastomana saa ihoni kihelmöimään, vaikka Nori on nähnyt minut alasti ja vähäpukeisena useita kertoja. Tämä on silti erilaista. Nori koskisi jokaista paikkaa, josta olen vielä tavattoman epävarma kuin nuori poika.
”T-tuota… Tiedäthän, että en ole käyttänyt kaluani juurikaan viimevuosina. S-se pelottaa minua. Pelkään kovasti, etten tyydyttäisi sinua. En ehkä ole tarpeeksi iso.”
Nori kurtistaa kulmiaan.
”Ei sellaisesta tarvitse huolehtia.”
”Se on yksi isoimmista epävarmuuksistani.”
Nori painaa huulilleni pehmeän suudelman.
”Ihan tosi, koolla ei ole mitään väliä. Tiedätkö, miten paljon olen haaveillut sinun kehostasi ihan salaa? En kuvitellut koskaan sanovani siitä sinulle.”
Minusta lähtee epäuskoinen älähdys.
”Siis… oikeastiko? Minusta!”
”Niin niin!” Nori kikattaa kuin pikkutyttö. ”Anteeksi. Olet vain niin…” Hän puree huultaan.
”E-en voi uskoa tätä. En ajatellut, että olisin sinun tyyppiäsi. En voisi koskaan olla sellainen lihaskimppu kuin Kora…”
Nori mätkäisee minua reiteen.
”Agh, teet minut hulluksi! Istun tässä odottamassa, että panisit minua, ja sinä päätät hieman itsetuntokriiseillä! Gael hei! Oikeasti. Millä minä saan sinut uskomaan, että jumaloin sinua?”
”I-ihan oikeastiko?”
”Hemmetin hemmetti.”
Nori painaa minut vasten tyynyjä ja kuljettaa kättään paitani reunuksella. Käsi hakeutuu paidan sisälle, koskettaa rintakehää ja vatsaa ja kylkiä. Sävähdän aavistuksen, mutta sitten Nori tulee vaativammin päälleni enkä voi enää sivuuttaa sitä, miltä haaroissani tuntuu.
Kaikki sujuu paremmin kuin hyvin. Nori on pieni ja kevyt, ja vaikka en ole tottunut hänen kaltaiseensa seksikumppaniin, kaikki tuntuu luonnolliselta. Olen kerrankin se, joka antaa toiselle kaiken, mitä tämä vain haluaakaan. Koko kehoni nauttii, kun saa hänet voihkimaan.
Jälkikäteen Nori makaa viltti yllään sylissäni ja pyörittelee pitkiä suortuviani. Hän tuntuu lämpimältä ja hyvältä siinä minua vasten. Hän suukottelee rintakehääni ja hymyilee onnellisena.
”Gael… En ole koskaan ollut näin kiitollinen siitä, että minulla on penis”, Nori hymähtää. ”Saat minut tuntemaan euforiaa tässä kehossa, ja se on hemmetin harvinaista. Siitä on pitkä aika, kun kehoni on viimeksi tuntunut näin oikealta.”
Olen niin häkeltynyt, etten kykene sanomaan mitään. Tiedän, miten iso asia tämä on Norille.
”Oikeastiko?”
”Osasit tehdä juuri sellaisia juttuja, että kehoni tunsi suurta mielihyvää juuri sellaisena kuin se on. Se on niin uskomattoman tärkeää. Minulla on tosi, tosi hyvä olo juuri nyt.”
”Olen siitä ihan mielettömän onnellinen.” Kiedon käteni tiukemmin Norin ympärille.
”Gael, sinä olet niin viehättävä. Olen häkeltynyt.”
”E-… En saata uskoa, että olet oikeasti noin viehättynyt minusta.”
”Miksi en olisi? Olet täydellinen. Ja taitava. Jestas, mies, miten sinä osaatkin.”
”Äh, minä punastelen ihan pian!”
”Tunnen oloni ihan ihastuneeksi pikkutytöksi. Olen oikeasti vain mennyt arjessani, tiskaillut ja siivonnut ja yhtäkkiä mieleni on täyttynyt kuvistasi. Tämä on niin hassua! En ole ikinä ollut tällainen.”
”Ääää Nori sinä olet niin SÖPÖ! En kestä tuollaista!”
”Sanoin kerran Ranille, että jossain toisessa elämässä olisin tosi, tosi ihastunut sinuun.”
”Sen ei tarvitse enää olla toinen elämä. Voimme nauttia siitä, mitä meillä on.”
”Kai me puhumme kaikesta vielä Isaiaksen kanssa?”
”Tottakai. Huolellisesti. Ihan kaikesta.”
Nori huokaa syvään ja painaa päätään tiukemmin kainalooni. Silitän hänen tukkaansa.
”Tuoksutkin vielä niin hyvältä…” Nori mutisee. ”Gael. Kiitos tästä. Ihan tosi.”
”Kiitos itsellesi, Nori rakas. Olen todella kiitollinen siitä, että olet elämässäni.”
Kun Nori sulkee silmänsä ja pyörittelee hellästi suortuvaani, en voi olla ajattelematta keittiössä minua kannustanutta Isaiasta. Miten onkin mahdollista, että elämäni on näin täynnä rakkautta ja lempeyttä kaikkien niiden pimeässä vietettyjen vuosien jälkeen? Vedän vilttiä tiukemmin päällemme kuin suojellakseni kehojemme lämpöä vielä hetken. Kiitollisuus sykkii joka raajassani, kun suljen silmäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti