Shira
Siskolla on useita nauruja. Usein se nauraa sitä, jonka sen tuhannet seuraajat tietävät parhaiten – korkea ja teennäinen, helposti tarttuva. Bambi tanssii olohuoneessa jotakin vitun raivostuttavaa renkutustanssia. Minä laitan huoneen oven kiinni ja mietin, miten helppo kaikkien on mennä tuohon harhaan. Samat sokeriset lätinät joka kerta, ja silti hän on kaikkien mielestä iih-niin-ihana. Bambi sanoisi, että olen kateellinen, ja se ehkä on totta, mutta niin on myös se, mitä tapahtuu suljettujen ovien takana.
Kommentit. Viha, jota ei voi hallita. Minä en muista aikaa, kun minun ei tarvinnut pelätä siskoani.
Joskus mietin, että olisi helpompaa, jos hän löisi minua. Silloin voisin sanoa, mitä tapahtuu, ja kaikki uskoisivat minua. Mutta Bambi ei ole sellainen. Hän on tarkka siitä, mitä sanoo ja milloin – ja ketkä sitä ovat todistamassa. Jos hän löisi minua, siitä jäisi jälkiä. Jos hän laittaisi minulle viestejä, voisin taltioida ne, mutta kaikki tapahtuu samoissa huoneissa, joissa me kasvoimme. Kaikki tapahtuu minun päässäni, ja joskus olen varma, että vain kuvittelen sen. Erityisesti silloin, kun hänen kommenttikenttänsä täyttyy kymmenistä ja kymmenistä kommenteista. Sä oot aina niiiiin ihana. Niin, sitä hän on silloinkin, kun kamerat ovat kiinni ja hän haluaa, että minä kuolen.
Bambin nauru kaikuu huoneeseeni asti. Kuulen sen vielä silloinkin, kun laitan musiikin kuulokkeista täysille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti