Minä ja minä ja minun jälkeeni vielä uusi minä, ihon kalvon alta läpikuultava minä, vereslihalla. Kesken, mutta en osaa kertoa miksi. Niillä on kaikilla eri kasvot, erilaiset jokaisen tarpeisiin. Nuo sille, joka halusi vuodattaa ongelmiaan, nuo sille, joka kysyi kassajonossa kahdenkympin seteliä, ja nuo äidille, nuo isälle, vielä nuo toisetkin äidille, se ei koskaan halua nähdä oikeita kasvojani. Sinä haluat, sinun ei tarvitse valita kymmenistä minuista. Sinä kävelet luokseni ja istut sohvalleni kuin kotiisi, kysyt kysymyksiä joihin minun on pakko vastata “ei”, koska haluat minun oppivan. Sinulle uskallan sanoa, sinulle uskallan olla kuka olen tuhansien minujen alla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti