Hahmojen taustoja (Sudensilmät)

Olen jo pitemmän aikaa suunnitellut tekeväni postauksen hahmojeni taustoista. Nyt, kun Sudensilmät on julkaistu tänne kokonaisuudessaan, voin hyvin mielin tehdä postauksen tarinan taustoista ja hahmojen synnystä. Tässä postauksessa paljon piirroksia ja muita aiheeseen liittyvää kuvamateriaalia. 

Minulla oli irrallinen, kauan mielessä pyörinyt tarinanpätkä kahdesta miespuolisesta velhosta, joista toinen olisi kironnut toisen ja toinen lähtenyt etsimään kumoavaa loitsua kiroukseen. Tämä idea jäi pitkäksi aikaa unohduksiin. En muista enää paljoakaan siitä, mistä tarina lähti. Muistan vain, että halusin kehittää lisää nuketettavia hahmoja, minkä vuoksi jonkinmoinen velhotarina lähti kehittymään.

No, eihän Sudensilmistä sitten ihan velhotarinaa tullut. Atlasin ja Mercuryn dynamiikka on kuitenkin alkuperäisen idean jäljiltä, samoin kuin se, että Atlas tosiaan lähtee etsimään Mercurya. Ylemmässä piirroksessa on vuoden 2016 goretoberiin piirtämäni kärsivä Atlas, jolla oli varsin pitkään siniset hiukset. (Halusin sinihiuksisen Isul-nuken, minkä vuoksi tämä jäbä pyöri pitkään sinitukkana...) Atlasin taiteellisuuskin näyttää jääneen alkuperäisestä suunnitelmasta.

Se, mihin muotoon tarina lopulta kääntyi, johtui siitä, että jouduin muuttamaan nukkeni Memorian ulkonäköä. Nukkeharrastukseni kulkee kirjoittamisen kanssa erittäin lähekkäin. Memorian piti tosiaan olla kaksoissiskonsa Daphnen kanssa toistensa vastakohdat (toisella mustat hiukset & valkoiset silmät ja toisella toisinpäin), mutten saanut hankittua Memoriaa sinä nukkemallina, jona olisin halunnut. Jouduin siis yli vuoden strugglaamisen jälkeen muuttamaan Memorian ulkonäköä radikaalisti, ja päädyin pitämään tästä punasilmäisestä versiosta eniten. Ja siitähän lähtikin sitten kysymys: miksi Memorian silmistä on tullut yhtäkkiä punaiset?

Jouduin yhdistämään Atlasin ja Mercuryn senastisen tarinan ja Memorian silmien yhtäkkisen värinmuutoksen. Ja kappas! Uusi tarina oli syntynyt. Sain tarinan maailman jotakuinkin rakennetuksi ja ymmärsin käyttää silmäteemaa mukana. Memorian ja Daphnen piti pitää oma tarinansa, mutta niinhän siinä sitten kävi, että tarinoiden miksaus toimi. 

Loppuvuodesta tarina alkoi olla jo sen verran hyvin suunniteltuna, että pystyin kirjoittamaan muutamia juonta tapailevia pätkiä. Tämä, tämä ja tämä ovat viimevuoden jouluhaasteeseen sisällyttämiäni Sudensilmiin liittyviä pätkiä, joita käytinkin sitten myöhemmin hyväkseni itse tarinaa kirjoittaessani.

Tässä olisi sitten Atlasin lopullinen ulkomuoto! Päädyin kullankeltaisiin hiuksiin ja silmiin nähtyäni tämän nuken. Aika useat hahmoni ovat muotoa "Tämä näyttäisi kivalta nukkena, tehdään näin".

Atlasin tyyli oli alun perin melko rento, mutta myöhemmin aloin piirtää poikaa lähinnä vaaleissa vaatteissa. Atlas pysyttelee keltaisessa, kermassa ja vaaleansinisessä.

Nukkeversio Atlasista näyttää tältä. Sain pienestä erittäin paljon itsensä näköisen, vaikkei ilmeen pitänytkään olla noin kovin surumielinen. On silti kovin vahvasti oman näköisensä tapaus.

Mercuryn hahmon ulkonäkö puolestaan pohjautuu kokonaan Isul Midnight Deja Vu:un. (Jota en muuten vieläkään omista, ja haluan hivenen itkeä tälle faktalle...) Tämän nuken stock-vaatteet summaavat melko kauniisti sen, miten Mercury tykkää ilmaista itseään. Tummia sävyjä, paljon yksityiskohtia ja rimpsuja. Kaikkea varsin sukupuolineutraalia myöskin, huulipunat ovat ehdottomasti tuon lempijuttu.

Vuodatan muutaman miehisen kyyneleen sille, ettei Mercury sitten koskaan kotiutunut Midnight Deja Vu:na. Kyseinen herra näyttää kuitenkin nukkenakin varsin kovasti itseltään! Tuo peruukki, joka nukella on, määritti loppujen lopuksi hahmonkin tukan. Taas näitä tapausia, jotka nojaavat nukkeharrastukseeni.

Tässäpä Mercury hahmoluonnoksenani. Aina koruja, hiukset tyylikkäällä letillä ja pitkät hanskat kädessä. Mercury on fashionable tapaus.

Ja sitten meillä on Lindri, Mercuryn pikkuveli! Lindrin nimi on peräisin Siri Pettersenin Korpinkehät-trilogiasta, jota luin jossakin kohtaa samalla kun kirjoitin Sudensilmiä. Kyseinen trilogia antoi myös ihan huikean paljon lisää inspiraatiota kirjoittamiseen!

Lindrin tyyli on erittäin klassinen. Tyypillisiä miesten pukuja lähinnä. Ja kuvasta varmaan erottaakin, että hänellä tosiaan on pahat silmät - keskeltä punaiset, reunoilta valkoiset. Halusin Lindrin olevan ruumiinrakenteeltaan miehisempi ja kookkaampi kuin isoveljensä Mercury. Tämä lähinnä siksi, että Mercury oli vangittuna niin monta vuotta. Lisäksi minusta oli huvittava ajatus, että Mercuryn pikkuveli olisi häntä huomattavasti pitempi ja isompi.

Haaveilen joskus nukettavani Lindrin Taeyang Plutona. Tältä nukkemallilta on muuten napattu myös tuo maski ihan itse tarinaankin! Kun Memoria ja Atlas tapasivat rajan takana Lindrin ensi kertaa, hänellä oli juurikin tuo maski yllään. 

Tämä on näitä harvinaisia piirroksia, joissa Mercurylla on hiukset auki eikä lainkaan huulipunaa. Mercuryn hahmon taustoja en erityisemmin osaa avata. Pyrin kuvaamaan hänet mahdollisimman kiinnostavana ja mystisenä henkilönä. Sellaisena, joka hymyilee silmillään eikä huulillaan. Varsinkin Atlasin perspektiivistä Mercury on kenties kiinnostavinta ja hämmentävintä koskaan, ja pyrin pitämään hänet ikään kuin arvoituksena loppuun saakka. Mercury on juuri niitä ihmisiä, joista oppii aina jotain uutta, ihan viimeiseen asti.

Mercury on itseasiassa joko sellainen ihminen, jollainen toivoisin itse olevani tai jollaisen haluaisin omaan elämääni. 

Näitä kahta on tullut piirrettyä varsin paljon. Tästä kuvasta poikien pukeutumistyylit käyvät kenties parhaiten ilmi. On hivenen harmillista, että olen piirtänyt vain näitä kahta ihan kunnolla, vaikka Memoriassa ja Lindrissäkin on huikeasti potentiaalia. 

Olen kenties vain todella rakastunut näiden kahden väliseen dynamiikkaan. Mercury ja Atlas ovat hirveän kompleksisia hahmoja kumpikin, joten luonnollisesti heidän välinen suhteensakin on erittäin monimutkainen. Varsinkin Atlasin tuntemuksia Mercurysta oli älyttömän ihanaa kirjoittaa. Nämä kaksi olivat minulle melkoista terapiaa, sillä heidän elämänsä ja suhdekuvionsa olivat todella kaukana omasta elämästäni. 

Olen tainnut hieman romantisoida näitä kahta nukkekuvissani, vaikka oikeastihan he ovat vain kaksi sairasta ihmistä, jotka ovat lähteneet pyörimään yhdessä aivan vääristä motiiveista. Tämä postaus valottaa varmasti riittävän hyvin heidän suhdettaan ennen Sudensilmien loppua. 

Atlasin hahmo on itseasiassa varsin hauska siinä mielessä, että suunnittelin sen alunalkaen ihan erilaiseksi. Atlasin kylmyys ja itsekkyys tulivat lopulta ilmi vasta kirjoittaessa. Minun piti jopa tehdä Atlasin ja Memorian välille jonkinlainen suhde, jotta Atlasin kusisuus kävisi paremmin ilmi... En kuitenkaan viitsinyt pilata yhtä ihmissuhdetta lisää, ja sitä paitsi minusta Memorian ja Atlasin ystävyys oli yksi niistä ainoista puhtaista ihmissuhteista koko tarinassa. 

Memoriasta ei onneksi tullut vain hahmoa, joka pyörisi sattumalta Atlasin seurassa ja olisi joskus maannut Mercuryn kanssa. Toki nämä tekijät vaikuttivat hirveän paljon hahmojen välisiin suhteisiin (Mercuryhan oli ihan älyttömän epätoivoinen eron jälkeen, ja pakeni satunnaisen tytön syliin). Pitäisi varmaan miettiä enemmän Memorian merkitystä koko tarinalle, tyttö kun tuntuu nyt jääneen niin paljon vaille huomiota.

Loppujen lopuksi hahmojen kemioiden ohella halusin tuoda Sudensilmissä ilmi omaa oikeuskäsitystäni: onko mikään hyvää tai pahaa, onko käsitteitä ylipäätään olemassa? Jako pohjoiseen ja etelään (plus jako jo pelkästään pohjoisen sisällä), kaikki valheet ja valheille perustuvat ihmissuhteet ovat pieniä välähdyksiä maailmankuvastani. Siitäkin syystä Sudensilmät on minulle tärkein tarina, jonka ajattelin joskus hioa sellaiseen muotoon, että saisin sen ihan kirjaksikin asti. Hui.

Lindri ja Memoria ovat jollakin tasolla vähän omakuviani. Memorialla on selvä agenda, mutta hän oppii ja ymmärtää matkalla kovin paljon kaikkea muutakin. Ja Lindri puolestaan sotkee oikeusjärjestelmää omalla, poikkeavalla ajatusmaailmallaan. Nämä asiat tulevat aika pitkälti omasta päästäni. 

Loppuun vielä kenties toimivin piirros näistä kahdesta. Seuraavalla kerralla taidankin sitten piirtää Memoriaa ja Lindriä Atlasin ja Mercuryn sijasta... No, minkäs sen tekee, kun olen mennyt lellimään nuo piloille.

Kiitoksia lukemisesta, toivottavasti tykkäsitte hivenen erilaisesta postauksesta!

PS. Sudensilmät löytyy tosiaan kokonaisuudessaan tästä blogista tarinat-osiosta.