Se ei pysy sisälläsi. Se ei pistele eikä satu, mutta se on niin kokonaisvaltaista, että jokaisessa raajassa tuntuu räjähdysmäistä painetta. Et pysty enää pitämään sitä sisälläsi, se kiipee ylös hengityselimistöäsi ja kuplii kaikkialla. Pirskoutuu ulos. Se kapuaa suuhusi, tulee ulos kuplivana, hohtavana säteilynä. Aurinko tiivistyy suupieliesi asentoon, se jää kiinni jokaiseen paljastettuun hampaaseen.
Kaikkialla on kirkasta. Ei tietenkään oikeasti, mutta siltä se näyttää. Kiilto peittää kaiken alleen, kaikki on puhdasta ja kullanhohtoista, käännyt miten tahansa. Ja kupliva tunne kipristelee yhä jokaisessa raajassa, eikä sinulla ole aikomustakaan ottaa sitä pois. Se on osa tätä hetkeä, se kuuluu ruumiiseesi. Hetki saa pysyä kullanhohtoisena, annat maailman piirtää sille hohtavat reunukset. Hetkeä ei rajata, sillä tunnekaan ei pysy sisälläsi. Rajoja ei ole. Kaikki on kultaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti