Ristilukki ja surusiipi, säkeistö 18

Ristilukki

Kauhu täyttää Ilvan kasvot
joka kerta samalla tavalla
se syö kokonaan
	valon

Pahinta ei ole se
ettei hän uskoisi minua
vaan se
että hän uskoo

”Kauan sitten kauneinta,
mitä tiesin
oli
	osata lentää.”

Ilva tulee lähemmäs
ja koskettaa poskeani
”Missä sinun
siipesi ovat?”
Suljen silmäni
	luomien takainen pimeys
					nauraa

Rintaani koskee
kun hän ei kysy, miksi olen
	tällainen
painan käteni hänen omalleen
ja tunnen kuinka
kaikki sisälläni tyyntyy
ja siltikään
	en saa
		henkeä
hänen lähellään

”Ilva, sinä…
Tiedätkö sinä,
mitä teet minulle?”
Olemme tunteneet
	siivenräpäyksen
		en saa
			unohtaa sitä
ja silti
kun tunnustelen pimeyttä
se kuiskii
	ota hänet
		ota hänet
Voiko valon niellä kokonaan
jos on itse
sisältä musta?

”Lukkiseni,
minusta tuntuu,
että sinulla on hyvä sydän.”

Puut ympärillämme
tanssivat keinuvat
liikuttelevat kapeita oksiaan
tuulenvire tuo mukanaan
	toiveen

”Ilva,
minulla ei ole ollut siipiä
pitkään,
	pitkään
		aikaan.”
”Sinä olet
silti keiju.”

Eikä hän kysy
miksi keiju söisi toisia keijuja
vaan tulee lähemmäs
niin lähelle
että tunnen hänen sydämensä läpättävän

Jossain kauempana meistä laulaa lintu
ja minä haluaisin
painaa Ilvan vasten mättäitä

Kaikissa tänne saapuneissa keijuissa
on ollut jotakin tyhjää
heidän siipensä
	ovat irronneet helposti
ja heidän lihansa
on maistunut aina samalta

mutta Ilva
Ilva
	Ilva
		Ilva
			Ilva
		Ilva
	Ilva
Ilva
hän soi
minussa
kuin kevään ensimmäiset linnut

”Ilva, minä –”
Ja hänen huulensa
löytävät omani
ennen kuin ehdin
lausettani loppuun
	on kaunista
		kuulua osaksi loputonta yötä
			kun on joku
				johon hukkua

minun ihoni kuiskaa hänen iholleen sen
	mitä en voi sanoa ääneen
älä päästä minua pois
sillä minun sydämeni on musta ja uneni tervaa
pelkään olla olemassa
sellaisena kuin olen

Hengitän häneen yötä
ja hän hengittää minuun kaikkea sitä hyvää
joka kasvaa metsän toisella puolella
kevätkukkia hänen rinnoillaan
kesäinen niitty hänen vartalonsa taitteissa
vuolas puro siellä minne
kukaan muu ei ole ylettänyt

Minä haluan
	kaiken	
en jätä senttiäkään hänen ihostaan
kenellekään
toiselle