Veri maistuu koko suussa, nuori nainen yskii kuin jokin pyrkisi ulos hänen sisältään. Ei täällä. Väärä paikka. Kuningatar on salissa, kuningattarella on eläimen kuulo ja kaiken läpäisevät silmät. Jos nainen menettää itsensä nyt, kuningatar aistii sen, haistaa hänen verensä ja tulee tuijottamaan häntä kuin haaskalintu saalistaan.
Lopeta. Lopeta. Kerää itsesi.
Mikään manaus ei saa pahaa oloa menemään pois, naista kuvottaa, jokin hänen sisällään huutaa ja tahtoo päästä ulos. Nainen ei ajattele sitä täällä. Kuningatar haistaisi hänen pelkonsa. Kuningatar ei ole inhimillinen, hänellä olisi keinonsa kaivaa tieto ulos naisesta. Nainen ei voi kertoa. Hänen täytyy niellä kuvotuksensa, piilottaa kipunsa, suurin salaisuutensa, joka sykkii hänen sisällään.
”Sisko. Ei kai sinun kehosi ole vain alkanut hylkiä sitä?”
Veli seisoo naisen yläpuolella. Vasta silloin nainen ymmärtää olevansa polvillaan. Kipu on pakottanut hänet maahan.
”Sisko kulta, tämä ei ole hyvä aika näyttää heikkoutesi. Nouse ylös.”
”Painu nussimaan kuningastasi”, nainen sylkäisee suustaan. Verta purskahtaa leualle. Helvetti. Tämä on huono, tosi huono.
Hymy veljen kasvoilla osoittaa veljen olevan askeleen edellä. Solvaus ei mene perille, mikään naisessa ei kykene satuttamaan veljeään. Veli on niin olevinaan. Näin se on aina ollut. He kantavat samaa salaisuutta, mutta vain nainen on se, joka saa maksaa siitä.
”Kerää itsesi, sinua on surkeaa katsella”, veli sihahtaa jättäen naisen polvilleen käytävälle. Nainen kuulee, kuinka veli tervehtii kuningatarta ja vaihtaa tämän kanssa turhia kuulumisia. Veli pelaa hänelle aikaa, mutta ei kiltteyttään. Nainen tietää löytävänsä tämän vielä edestään. Hän inhoaa sitä, ettei voi muutakaan, sillä se hänen sisällään sattuu ja kaihertaa. Hän vetää syvään henkeä, nieleskelee, vaikka kaikki sattuu.
Nainen pyyhkii veren lattialta helmaansa ja kasvonsa huiviinsa. Veren haju täytyisi pestä pois ennen kuin kuningatar haistaisi sen. Nainen suoristaa ryhtinsä ja pakottaa itsensä kävelemään pois paikalta, vaikka tajunta keinuu ja suussa maistuu veri.
Kaikki hyvin. Olisi pakko jaksaa eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti